Elämäni Eläimiä

Taku on sekarotuinen, kiltti, kohta 10-vuotias metsästyskoira. Taku on ollut ihan pienestä asti miun vauva, ja on edelleen! Vaikka Taku asuukin eri osoitteessa kuin minä, se on minulle aina se rakkain hauva!

Taku ei ole koskaan tavannut pentuamme, Remua. Jokin aika sitten menin katsomaan Takua. Yleensä koira juoksee innoissaan minua vastaan, kuten silloinkin, mutta jotain uutta tapahtui. Taku haisteli ja haisteli takkiani, ilmeisesti siinä oli liikaa pennun hajuja. Sen seurauksena Takun häntä ei heilunutkaan enää niin nopeasti, ja sen ilme muuttui.. Liekö koira ollut mustasukkainen! 

Omistamme myös rottia. Tässä sylissäni on Erkki Einari Edwart, rottaisukki. Alussa rottia oli kaksi, tyttö ja poika. Ne saivat poikasia viime syksynä, yhteensä 4, mikä oli ihme, sillä odotimme lähemmäs kymmentä poikasta. Onni tietysti, kun ei tarvinnut antaa yhtään pois. Rottia syntyi siis kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja he elelivät kahdessa häkissä. Kunnes sitten tässä jokin aika sitten päätimme luopua tyttörotista, ja ne saivatkin rakastavan kodin hyvän ystäväni luota. Hieman haikealle tuntui viedä rottia viime viikonloppuna ystäväni luo, vaikka tiesin että se on paras ratkaisu, ja että rottien on varmasti hyvä olla siellä..

 Tässä ovt pojat, Tiuhti ja Viuhti.